Aamu varhain
Samoilla silmillä
Ulkona rähjäisenä
Mies vain tupakoi
Silmät punaisina
Rasituksesta kuolevaisen
Ei näe syytä olla hereillä
Silti vain kuoleena seisoo
Sumuun katsoo
Pellolla harmaa laskeutuva harso
Peittää kaiken painollaan
Kumminkin niin kevyt
Tietää mitä siellä on
Silti miettien
Onko siellä jotain enemmän
Jotain täysin uutta
Näkyykö aamulla
Erillaisia asioita
Muutakin kuin
Kuoppaisen pellon
Näkyykö värejä
Sateenkaareja
Kukkia ja valoa
Vaiko samaa ruskeaa ja mustaa
Ei mies syytä nää
Valveelleen
Sumu silti sai miettimään
Onko hänen edessään harso
Näkeekö siitä läpi
Vai paljastaako se itsensä
Pitääkö se itse tutkia
Vai puhaltaako joku muu sen pois
Hän uskoo omassa sumussaan
Olevan iloa ja surua
Värejä kirkkaita ja tummia
Onnistumisia ja pettymyksiä
Mustiin pukeutuen sumun läpi kävelee kirkkain mielin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti