Päivästä päivään

Mies tiskaa
Samalla toista miestä
Kajareista kuuntelee
Hänen sanoistaan voimaa saaden

Voin kuvitella jonkun katseen
Kääntäen pääni
En ketään näe
Vain aukinaisen sängyn

Suu mutrussa
Tiskausta jatkaen
Päivästä päivään
Kaikki yksin teen

Kauanko tätä vielä
Turhaa yksinäisyyttä
Tuskaa polttavaa
Hiljaista taloa

Olenko vain se hyvä jätkä
Josta kaikki pitävät
Mutta kumminkin vitsi
Nauru hymyhuulilla

Taas ruokaa kahdelle tein
Yksin sen silti söin
Katsellen tyhjään seinään
Kukaan ei ole katseen tiellä

Parta rehottaa enemmän
Jaksanko edes välittää
Käärien uutta tupakkaa
Turhaa täytettä elävälle

Joku voisi tupakinkin
Minusta tappaa
Herättäen samalla uutta
Iloisen naamion alta

En naamiota riisu
Enkä heikkouttani näytä
Joka aamu sen puen
Kun muut minut näkevät

Päivästä päivään sama naamio peittona todellisuuden