Näytön tuttu valo ainoastaan
Miehen kasvoja valaisee
Höyryä mustasta puikosta
Imee korvikkeena tärkeänä
Päivän taas nukkui pois
Illan vaan eli hän
Väsyneenä ei edes sänkyyn mene
Vaan istuu turtuneena turhana
Silmissä vain tyhjyys puhaltaa
Mieli tyhjää lyö
Kaipuus rinnassa vain takoo
Luoden jotenkin mieheen eloa
Turtunut jotenkin mies on
Alistunut odotuksen paineeseen
Odottaen vain päivää tulevaa
Aikaa jolloin vain hymyillä
Ainakin jonkin aikaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti