Murrettava

Yksin taas
Kuistillansa
Mies piippuaan polttaa
Miettien taas itseään

Vesipisaroita katolta
Hänen päällensä tippuu
Mietteissän syvällä
Niitä edes huomaa

Huomaa vain olennaisen
Kiven kovuuden
Kostean ilman
Valon sarastavan taivaalta

Itseensä näitä vertaa
Mieleltään kiveä
Tunteiltaan veden hajoavaa
Toivon valon sydämmessään

Yö silti tuntuu valon sammuttavan