Näen itseni hajonneena
Levinneinä pirstaleina
Hulluuden päätepisteellä
Tavaroita rikkoen
Todellisuus silmiini palaa
Pääni tunteiden tuskassa huutaa
Vihaa väkivaltaa ja rakkautta
Kateutta surua ja iloa
Tunnen vain paukkeen musiikin
Minua kaikkeen ajavan
En mitään mieti selvästi
Valoa nopeammin ajatukseni vaihtuvat
Rauhalisesta nopeampaan
Sykkeeni kiihtyy
Minut tähän tapahtumat ovat ajaneet
Voinko pois tästä päästä
Haluanko edes pois
Jäänkö vain toivon pyörteeseen
Unelmien odottamiseen
Ajan hampaaseen syövään
Näen itseni monena
Monena erillaisena
En vain omana itsenäni
Hukkunut olen tunteiden tuskaan
Kättäni en edes apuun korota
En huuliani avun huutoon avaa
Huudan vain vihani
Huudan vain kaipuuni
Huudan vain hänen nimeään