Aamun kohmelossa
Mies herää päätään pitäen
Taas siihen sattuu
Lauantai aamuna tuttuun särkyyn
Huomaa viestin tulleen
Sitä lukien kylmä koura raapaisee
Menneisyyden kylmäpuhuri kasvoja vasten
Mitä minusta nyt halutaan
Ahdistuksen pyörteeseen joutuen
Päätä sekoittaa kysymysten herätessä
Mitä tämä tarkoittaa
Mitä hän minusta haluaa
Kun puhelin soi
Nopeasti siihen vastaa mies
Kuuntelee asian
Huokaisten puhelun lopettaa
Miettii silti pitkään iltaan
Jokin silti vaivaa
Pienessä korurasiassa
Muistoja hopeisia
Esiin kaivaa sormuksen ja riipuksen
Ulos sateeseen ystävänsä kanssa kävelee
Kertoo molempien tarinan hänelle
Nakaten samalla muistonsa hukkaan
Ei tule koskaan niitä näkemään
Tukien kävelee pois pellolta
Ystäväänsä nojaten
Tuntee samalla painon sydämmellä
Putoavan pois sateiseen yöhön
