Reissu

Matkalla ystävien kanssa
Sekaiset ajatukset
Pää huurteisena
Nautinnot mielessään

Ei selvästi ajattele
Mitään silti odota
Tuleva näyttää
Mitään ei suunittele

Jälkeenpäin ajattelee
Hetkiä iloisia
Muistot ne kultaa
Mieleen ikuiseen

Vanhana joskus muistelee
Reissua iloista
Ystävien kanssa
Siitä joskus puhuvat

Onnellisia hetkiä läpi elämän

Puut

Taustalla unelmista lauletaan
Miehen unelmat vähäiset
Jonkun kanssa tulevaisuus
Helppo ja turvallinen
Ei paljoa vaadittu

Puita katsoo
Näkee yksinäisiä
Yksin kasvavat
Yksin kaiken kokevat
Yksin kuolevat

Näkee myös puita joissa kaksi rinnakkain
Yhdessä kaiken kokevat
Ilot ja surut
Yhdessä myös kaatuvat
Kaksin ovat aina

Mieskin yhdessä jonkun kanssa kaatua haluaa

Tikittävä mittari

Mies autoaan tankkaan
Ruokkii kuin koiran
Ihmisen parhaan ystävän
Auto silti orja vain on

Mittari tikittää järjetöntä vauhtia
Pian se ei enää mitään anna
Mies ihmettelee
Miten jo nyt

Mittari myös elämää kuvastaa
Luvut, numerot, päivät liikkeessä
Vauhtia niiden ei voi pysäyttää
Tasaisella syötöllä liikkuvat

Jatkaa matkaansa
Kotiinsa lämpimään
Toiseen maailmaan koneen kautta
Pakenee arkeaan

Pienelle matkalle

Toisto

Samaa raitaa kuunellen
Samat sanat päivästä päivään
Muuttuuko se tästä
Tietää ettei

Silti jumittaen
Samaa kappaletta
Sanat tuntee
Rytmin sykkeen muistaa

Loppuu taas liian aikaisin
Se hänet yllättää
Uudestaan alkuun kelaa
Kuin muistot onnesta

Kelaa aikaa taaksepäin
Haluaa sen pysäyttää
Toistaa sitä samaa
Ainoata hetkeä

Silti loppui liian aikaisin

Kuoleman rummut

Kuu ottaa auringon paikan
Hämärällä taivaalla
Ei edes kuoleita tähtiä
Vain hämärää

Pimeys ei vielä ole laskeutunut
Pian kumminkin
Kuu tarvittavan valon antaa
Yöhön yksinäiseen

Tupakkaa nälkäänsä polttaa
Kuoleman rumpuja olohuoneesta kuuluu
Kuoleman taidetta julistaen
Rytmiä pelottavaa, taidetta synkkää

Mies kuuta katsoo
Siihen on ihastunut
Täytenä tänään
Pian taas puolikkaana

Miettien, ottaako joku hänen paikkansa

Inspiraatio

http://www.youtube.com/watch?v=nKwyTQkaQ8A

Maailma tulessa

Ääntä koneesta
MIes sitä kuuntelee
Maailma tuleen sytytetään
Se toistaa

Mieli tuhkasta ja liekeistä täyttyy
Näkee palavaa tuskaa
Kuolevaa elämää
Kärsiviä olentoja

Savua hengittäen
Ajatusta kuvaten
Tulta ja savua
Katkeruutta ja kuolemaa

Järjetöntä kaaosta
Siinä joskus elää haluaisi
Näkee julmuuden
Rajan häilyvän

Tietäen kumminkin
Ei se tapahtumaan tule
Ei tänään taikka huomenna
Toivoen silti

Ettei koskaan

Tämän inspiroima

http://www.youtube.com/watch?v=oq0QJRNFSVw

Kesä mieli

Mies ovensa avaa
Ilonsa mailmalle näyttää
Rytmin musiikin
Liikkuen ilosta

Lämmin tuuli
Häntä keinuttaa
Ihmisten edessä
Hän ei välitä

Maa paljastuu
Tuntee lämmön ja kirkkauden
Antaa mielen viedä
Kehollaan sen kuvat näyttää

Vapaana maailmassa
Ei kahleita
Ei velvoitteita
Vain elämää

Tunne, jota ei ole pitkään aikaan tuntenut

Kipu

Viisas mies taustalla kivusta laulaa
Tyhmempikin mies sen ymmärtää
Siihen hän samaistuu
Itsekkin sen kokenut

Ei tunne tuskaa iholla
Tuntee sen mielessä
Henkisesti riekaleina
Neulojen puhkoma

Purkaa sitä ulos
Neulat silti mieltä puhkoo
Sumuinen maisema mielessään
Tietää, että yksi sen myös ymmärtää

Molemmat samaa kokee
Päivästä päivään
Yöstä yöhön
Toisiaan tukien

Ystävinä sen kestävät

Pöytä yhdelle

Mies keittiössä
Heikkona ruokaa haluaa
Toivoen seuraa
Jonka kanssa se jakaa

Ahnaasti mies syö
Sikaillen
Kukaan ei näe
Kukaan ei siis välitä

Hänen mahansa täyttyy
Sielunsa ei
Mielummin jakaa
Kuin pitää kaiken itse

Tiskit hän jättää
Tulevaan taakkaan
Laiskana miettii
Sitten myöhemmin

Sielu pitäisi täyttää

Yksin kahden talossa

Pieni talo
Liian suuri yhdelle
Sopiva kahdelle
Kolmelle pieni

Yksin mies asuu
Ajatuksissaan majailee
Toisen äänen kuulla halajaa
Silti ei sitä kuule

Seinät katsovat miestä
Ilmeettöminä
Mies niille huutaa
Vastausta ei saa

Päänsä vankina
Talo vankila
Milloin vain pois pääsee
Silti siellä pysyy

Toisen ääntä kaipaa
Kenen vaan
Kunhan sen kuulee
Sitä mies haluaa

Ei muuta, vain toisen ääntä

Ilo

Miehen luona
Ihmisiä
Iloisina juhlivat
Mallas valtoinenaan

Huomisesta ei murehdita
Tulevaa ei suunitella
Hetkessä eletään
Niin kuin pitäisikin

Nautitaan nautinnosta
Itsestä vain välitetään
Tunteita särjetään
Kehenkään ei voi luottaa

Silti on ihmisiä
Tunnesiteitä
Tärkeitä, jotka kestää
Maailman vahvimpia

Kukaan ei ole yksin

Liekki ja valo

Liekin sytyttää
Kuoleman kappaleeseen tulen lyö
Se savuaa
Pehmeältä suussa maistuu

Kirkas valo silmiini loistaa
Kasvoni valaisten
Vieno tuuli
Korvaani kuiskii

Kaipuuden ääniä
Varjoja menneisyydestä
Mies ne kieltää
Keskittyy tulevaan

Mies suutelee kuolemaa
Vienoja ja kevyitä suudelmia
Miehen mieli kirkkaana
Ajatukset selvänä valossa

Pimeyteen ei halua palata

Pimeässä

Mies yksin pimeässä
Kalja kourassa
Kitara taustalla
Pimeys edessä

Synkkiä ajatuksia
Joita ei toteuta
Pahoja haaveita
Synkkää pahuutta

Miehessä piilossa
Julma paholainen
Hän ei halua sitä näyttää
Näyttää vain yhden puolen

Parempi osa lukossa
Kuin kaikki esillä
Korkea muuri
Ei aukkoja

Salaisuudet syvällä itsessään
Sanomattomia asioita
Pelkkää pahaa
Mies lopulta on

Pelkää jäävänsä yksin
Tietää kumminkin
Ei ole koskaan yksin
Silti pelkää

Inhimillinen on hän
Vaikka pahuus syvällä
Välittää siltikin
Muista enemmän kuin itsestään

Uhraa pahan
Jotta hyvä voisi elää
Silti mieli lyötynä
Pahuutta toteuta ei

Vaikka joskus haluaisi

Kirkkaat ajatukset

Mies katsoo valkoista maisemaa
Mieli kirkkaana
Tupakka huulessa hymyilee
Ajatukset valkoisina

Syvät äänet takaa kuuluu
Miestä kutsuen
Mies katsoo lumisadetta
Toivon hiutaleita taivaalta

Naurahtaen toteaa
Se on kesä nyt

Tuleva

Menneisyyden aaveet miestä vainoaa
Mies sytyttää uuden tupakan
Samalla päättäen
Sytyttäen uuden elämän

Kuu on puolikas
Niin on miehen sydän
Kuustakin tulee täysi uudelleen
Samoin tulee myös miehen sydän

Ajan myötä
Kaikki katoaa ja kasvaa uudelleen
Miehen sydänkin
Ajan kanssa

Mies ei tiedä mitä tulevalta odottaa
Tuleeko sieltä
Uutta vai vanhaa
Mies ei tiedä kumpaa toivoa

Mies vain odottaa tulevaa

Taaksepäin

Mies ja aurinko
Elämän valo silmiini koskee
Taas hän on tupakalla
Tietäen, että se on pahaksi

Mies ei välitä
Mies nauttii
Silmät sirissä
Otsani palaa

Tupakassa lukee eteenpäin
Mies imee sitä taaksepäin
Mitä jos elämä onkin taaksepäin
Eikä eteenpäin

Mies oivaltaa
Mitäpä jos
Elämmekin vain menneessä
Muistoissa joissa haluamme

Kahlittuina olemme menneeseen
Tavalla tai toisella
Takaisin haluamme
Miten sinne pääsemme?

Korttipakka

Tämän runon idea tuli kun rupesin vain miettimään pelikortteja. Normaalissa pakassa on 52 korttia, mutta yleensä siellä on myöskin Jokeri kortti. Polttelin tupakkaa mietteliäänä ja keksin, että jos ihmiset voisi heijastaa korttipakaksi niin... Ja siitä se ajatus sitten lähti.



Miehiä, naisia ja lapsia
Massaa numeroina
Väreillä erotettuina
Eriarvoisina

On kauneuden loistoa
Ruudun kaunista
Rakkautta lempeää
Hertan punaista

Ristin katkeruutta
Padan pahuutta
Mustaa puhuvaa
Valheiden täyttämää

On myös vain yksi
Sattuma, joka määrää
Päättää hän myös
Värinsä
Arvonsa
Paikkansa

Maailmassa epäreilussa
Massaa numeroina
Väreillä erotettuina
Eriarvoisina

Sattuma meidät
Syntyessä luokittelee
Mihin kuulumme
Vain yksi kortti yllättää

Sinä

Mustaa vaiko valkoista

Elämän vedessä puhdistunut
Päältä puhdas
Sisältä musta
Kuu on taas siirtynyt

Valkoista lunta, siveydessään puhdas
Oven edessä, kuoleman kappaleiden tuhkaa lumessa
Auto katsoo miestä, nöyränä palvelijana
Milloin taas orjaa käskytetään

Mies katsoo alas ovensa eteen
Näkee kuoleman tuhkaa siveydessä
Mies miettii kohtaloaan
Onko se mustaa vaiko valkoista

Mies tupakalla

Yksin pimeässä illassa
Katsoo taivasta
Kuoleiden tähtien valoa
Kielii menneestä toivosta

Kuulee tehtaan kohinaa
Ainoa ääni kaduilla
Ei näe elävää
Katsoo kuolevaa tupakkaa

Tupakka rahisee
Kertoo menevästä elämästä
Toivosta, joka savuna ilmaan katoaa
Kitara taustalla kuuluu, kukaan ei soita

Mies miettii maailmaa
Mitä tämä edes on
Kuu puolikkaana on liikkunut
Tupakka loppuu viimeiseen henkäykseen

Mies on tumppaamassa
Huomaa vielä elon kipinän
Nostaa tupakan huulilleen
Vie siitä lopunkin elämän.

Ensimmäinen runo

Tästä runosta kaikki lähti keskiviikkona 23.3.2013. Tulin kotiin töistä väsyneenä ja hiukan surullisena, koska tiesin, että sisällä ei ollut kukaan minua vastassa. Kun pääsin sisälle taloon, tunsin tarvetta kirjoittaa ajatukset sanoiksi ja tuota noin.. Siitä se lähti.

Sinenen, hengetön valo
Silmiini loistaa
Näytön päätteeltä
Kirjatut tiedostot, hengettömät
Kertovat kirjattuja asioita

Musiikin täyttämä talo
Elollisuutta yrittää luoda
Ei ihmisten ääniä, vain koneella tuotettua ääntä
Yksinäisyyden äänet peittää
Yksin talossa

Koneen kautta, muihin yhteydessä
Viikonloppuisin ystävät nään
Tiedän olevani ihminen
Silti yhtä en saa
Virheitä enää korjata voi en...